Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiga. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiga. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Ollaan "lomalla"

Lätkäkausihan on ollut jo jonkin aikaa sitten ohitse mieheltäni ja meidän perheeltä. Eli olemme viettäneet lomaa. No mitäs meidän lomailuun kuuluu? Ollaanko käyty etelässä, laivalla, hotellilomalla, vietetty kahdenkeskeistä aikaa, nukuttu pitkiä yöunia ja myöhään aamulla..? vai mitä meidän loma on, mistä se koostuu? Se ei meinaan kovinkaan paljolti koostu edellä mainituista asioista. Eikä meillä tänä keväänä etelänmatka ollut edes haaveena, koska se olisi enemmänkin stressimatka auringon alle, kuin rentouttava aurinkoloma. Miksi niin, niin siksi että Murusen allergiatutkimukset ovat meneillään ja lista on jo nyt aika pitkä. Joten loma etelässä todennäköisesti pyörisi vain ruoan ympärillä; mistä saa ja osaako ne, entä mitä jos... Tästä syystä pysyttelemme pallon pohjoispuoliskolla. Enkä usko, että parivuotias välttämättä saa lomasta niin paljoa irti, uusia kokemuksia voi saada myös Suomessa vielä tuon ikäisenä ja miksei vanhempanakin. Toki on hyvä avartaa ajatusmaailmaa myös Suomen ulkopuolelle, mutta en tässä vaiheessa koe sitä pakolliseksi.
Hienoja ja kiinnostavia kokemuksia metsästä.
No mitäs tässä sitten on puuhattu? Mun mielestä ollaan puuhattu sitä yhtä tärkeimmästä asiasta perheenä, oltu yhdessä. Siis nimenomaan OLTU vaan, menty ja tehty jos huvittaa. Ollaan nautittu meistä perheenä. Koska ensi kevät on erilainen, silloin minä olen todennäköisesti töissä. Nyt olen loman ajan vain ohjaillut jumppia työkseni. Nyt vielä saadaan kevät lomailla yhdessä. On ollut ihana huomata, miten "isi-tärkeys" on kasvanut Murusella. Isin kaa lämii, isi pihalle, isi pyöräilee, isin kaa hallille... Edes mammalle ei haluta jäädä yöksi, kun isi on kotona. Ennen mammalta lähdettiin huutaen kotiin, mutta nyt ilo mielin, kun isi on kotona. Tästä syystä minun ja mieheni ensimmäinen yritys yhteiselle ajalle jäi pelkäksi elokuvareissuksi. Murusen oli tarkoitus jäädä mammalle yöksi, mutta eihän siitä mitään tullut. Ensi kerralla ei kysytä haluaako, vaan sanotaan että nyt pääset mammalle ja papalle yöksi. Kai me sen verran tiukkoja osataan ja voidaan olla. :D
Murunenkin on lomavaihteella.
Toki mieheni on lomallakin vähän treenattava, mutta ei minkään tiukan tarkan aikataulun mukaan. Joten minäkin olen päässyt tekemään niitä rakastamiani aamupuntteja ja lenkkejä. Olen saanut treenata aika kovaa, koska olen päässyt nukkumaan pahimpia univelkoja pois. Kiitos rakkaani. Olen päässyt tapailemaan kavereita ja hei ollaan vietetty ihan normaalia perheviikonloppua, niin että mieskin on kotosalla. Ollaan tavattu ystäviä, ystäväperheitä. Olen saanut leipoa ja kokkailla herkkuja heille ja meille. Ystäviäkään ei niin kovasti kiekkokauden aikana ehdi koko perheen voimin tapailla, saatika kestitä notkuvin pöydin.:D Tykkään tarjota ja valmistaa ruokia ja leivonnaisia, jos on aikaa. Ja nyt on ollut. 
Persikka-valkosuklaajuustokakku, maistui. ;)
Ollaan me käyty vähän shoppailemassa pk-seudulla ja jos jaksetaan, niin mennään käymään Ruotsissa ostamassa kesävaatteita. Ihan sitten kesäkesälle on joitakin pikkusuunnitelmia; Muumimaa, Visby ja ehkä Pärnu. Katsotaan toteutetaanko mitä noista, nähtäväksi jää. Vielä olisi viikko lomaa ja sitten jatkuu treenikausi ja seuraava lomapätkä on kesällä. Musta tää keväinen loma on ihan jees viettää panostaen perheeseen ja kotiin. Murunenkin on aikamoinen kotihiiri, rakastaa olla kotosolla. Ei hän tarvitse hurjia viihdykkeitä, viihdykkeiksi kelpaa esimerkiski ihan ulkoilu, purolla ja metsässä käynti, kavereiden kanssa touhuaminen. Niistä tuo meidän sälli pysyy tyytyväisenä. Ei pidä totuttaa tarjoamaan jatkuvasti high lighteja. Enkä mä väitä, ettenkö haluaisi etelään palvomaan aurinkoa, mutta se on sitten, kun on sen aika. Tällaista jonkin mielestä varmaan lainausmerkeillä olevaa "lomaa" ollaan vietetty. 
Aurinkoa voi jo kohta palvoa hiekkalaatikollakin.

Siinä lomakuulumisia.. 


Mukavaa viikonloppua lukijat! :)

Lomallahan ei oo kiire mihinkään...? ;)

torstai 10. maaliskuuta 2016

Kyllä, se loppu jo..lätkäkausi nimittäin!

Aiempina vuosina olen tottunut elämään play-off jännityksessä ja ravaamaan hallilla kevääseen asti, mutta tämä ensimmäinen liigakausi ei tarjonnut sitä jännitystä meille. Ehkäpä ensi vuonna sitten. Hienosti uusi joukkue kuitenkin pelasi, taisteli pleijaripaikasta runkosarjan loppuun asti. Ja voittoon oli hyvä lopettaa. Nyt astuu kuvioihin toisenlainen arki.

Aina kauden päätteeksi on jäähyväisten aika. Niitä mä vihaan niin kovasti. Tällä kaudella me saatiin Murusen kanssa tuosta ihan melkein naapurista lätkäperheystävät. Murusen kanssa saman ikäinen poika äitinsä kera tuli todella tutuiksi viikottaisten yhteisten ulkoiluiden ja leikkihetkien myötä. Heillä oli päivässä sama rytmi, aikasin ylös. Nimittäin harvat meidän tuttavat ovat valmiita ennen aamu yhdeksää pihalla leikkimään. Mutta ystäväperheen poika oli myös aamuvirkku. Ihan käy Murusta sääliksi, koska hän piti niin kovasti leikkikaveristaan. Eikä Murunen tietystikkään ymmärrä, miksi rivitalossa ei enään asukaan sama poika. Että enään ei kivuta mäen päälle oven taakse pyytämään leikkimään. Aikansa kutakin. Ehkä joku kausi jossain päin maailmaa törmäämme vielä.

”Omena ei kauas maasta putoa”-sanonta pätee kyllä. Nimittäin Murunen on tämän kauden aikana saanut itselleen kiekkovillityksen. Nuoresta se lähtee. Jääkone oli ainut joululahjatoive, ja sen hän tietysti sai sitten. Maila ja pallot heiluvat niin sisällä kuin ulkonakin. Papan tuomat kaksi maalia ovat päivittäisessä käytössä ja useasti. Päiväunisatuna Hertta pelaa jääkiekkoa -kirja on saanut uuden nimen Kookoo -kirja. Luistelemassa ei suostuta pysyä jaloilla ilman mailaa. Eikä todellakaan olla painostettu tai yllytetty jääkiekkoon, vaan siinä se on sivussa into yltynyt. Pelikatsomossakin kannustus vetää kohta vertoja tosifaneille. :D Ja tosifanien ja ei ehkä niinkään fanien Kookoo-logon omaavat vaatteet, pipot ym. Murunen bongaa joka paikasta. Viimeksi lääkärireissulla hän käveli pojan luo ja sanoi; ”Kookoo, isi pejaa..” Minä välillä hieman vaivautuneena joudun selittelemään että joo ihan totta, isi pelaa. :D

Arki muuttuu aika tavoin. Mieheni viettää jonkusen viikkoa lomaa, kunnes alkaa taas treenijakso. Nyt suunnitteilla on jotain reissua heittää (nyt tai kesällä) ja jospa vaikka ihan kahdenkeskeistä aikaakin löytyisi. Voisi olla aika panostaa niin perheeseen mutta eri toten parisuhteeseen. Nimittäin kauden aikana, ei liikoja ehdi kaksin olla. Ne pienet hetket, kun mieheni on kotona, niin tietysti hän haluaa olla myös poikansa kanssa. Nyt on taas minun aika opetella käyttäytymään ja olemaan saman katon alla toisen aikuisen kanssa. Enää kaikki narut eivät ole käsissäni. :D

 Mitalia ei tältä kaudelta jäänyt käteen, mutta pojalle kiekkovillitys ja taas uusi ystäväperhe.