Liikunnallisesti Murunen on yllättäen taitava. Kävely alkoi luonnistua 10-kuisena ja 1-vuotissynttäreillä jo juostiin. Pikku hiljaa on ilmaantunut jopa hivenen varovaisuutta. Me ei olla paljoa poikaa kiellelty kiipeilemästä, pikemminkin ohjattu miten kannattaisi kiivetä tai kokeilla kannattaako; näytetty miten tuoli keikkaa. Toki turvallisuus huomioiden, ettei nyt porraskaiteelle mennä kieppumaan, vaikka se olisi tosi kivaa. Suunnitteilla onkin puolapuut, jotta Murunen pääsisi toteuttamaan tarzaninlahjojaan. Narut meillä jo onkin. Istumahommat; palapelit ja piirtelyt ovat harjoitusasteella, hetken jaksaa keskittyä, kunnes nurkassa oleva jääkiekkomaali vetää liikaa puoleensa. Tietyt kirjat ovat suosikkeja.
Luonteeltaan Murunen on reipas ja hyvin sosiaalinen. Tempperamenttia piisaa. Päivittäin meillä on useita tahtojentaistoja, joihin ei auta ennakoinnit ei muutkaan.."niskapersote" on aika hyvä. ;D Murunen ei juurikaan ujostele. Hän on rämäpää mutta pohjimmiltaa hyvin herkkä. Uskaltaa riehua ja rällättää aina kun äiti tai isi on paikalla, etenkin kun minä olen samassa tilassa, niin uskalletaan käydä vähän kaveriakin testaamassa. Mutta ilman mietä vanhempia, poika kuulemma käyttäytyy hyvin. Jopa serkkujen luona hoidossa ollessa oli itkenyt ja ikävöinyt äitiä ja totellut erinomaisesti. En ollut uskoa, kun sen kuulin.
Nukkuminen menee hyvin ja hyvin huonosti, kaikkea siltä väliltä. Murunen nukahtaa itse omaan sänkyynsä, omaan huoneeseen ja osaa yölläkin nukahtaa jos havahtuu hereille. Ammuvirkku ja illan torkku. Ruokailuissa on meillä kehitettävää. Murunen kyllä osaa syödä itse ja syökin aina kun malttaa. Helpolla lentää lautaset ja mukit pitkin keittiötä. Vaippa meillä on käytössä unilla ja ulkoillessa. Sisätiloissa pärjätään boxereilla ja käydään potalla.
Murunen on hyvin tarkka ja huomaavainen lapsi. Hän huomaa jos pöydällä on uusi kynttilä tai käytävällä leijailee pölyä. Pölyn nähdessään Murunen painelee siivouskaapille. Hän on myös innokas lelujen kasaaja ja tarkka huoneestaan. Jes, jokin äidin arvojen mukainen tärkeä oppi mennyt perille. ;D Poika on hyvin herkkä äänille, kaikille äänille on löydyttävä selitys. Kovat äänet saattavat aluksi pelottaa, kunnes niihin tottuu. Esimerkkinä synttärilahjaksi saatu Nikko-auto. Nukkuessa Murunen ei onneksi ole herkkä äänille. Siitä saa kiittää uutta asuinsaluetta, jossa koko ajan jotain rakennetaa, eli pauketta on pihalla. Murunen osaa ottaa hyvin kontaktia halutessaan, hän tapittaa todella syvälle silmiin. Että jos on asiaa, niin hän kyllä saa asiansa sanottua.
Sellainen suloinen 2-vuotias vauhtivesseli meillä asustaa. <3
Millaisista asioista teidän taaperot ovat kiinnostuneita? :)
